Erasmusmatka Espanjan Valenciaan 21.5.-25.5.2019
Hola! Erasmus+ matkamme kolmas etappi oli aurinkoinen Valencian kaupunki Espanjan itärannikolla. Matkalle lähtivät Pia, Annika ja minä (Senni). Lähdimme matkaan maanantain ja tiistain välisenä yönä klo 3. Vaihdoimme lentoa Frankfurtin kentällä ja saavuimme lopulta määränpäähämme noin kello 13 Suomen aikaa. Ensimmäinen päivä meni yöherätysestä toipuessa, saatoimme hieman makoilla altaalla ja käydä pyörähtämässä läheisessä ostoskeskuksessakin. Keskiviikkona aloimmekin sitten hommiin.
Keskiviikkoaamuna bussikuljetus haki meidät tutustumaan ensin La Comarcal- nimiseen kouluun. Koulussa olivat kaikki lapset 3-vuotiaasta yläkoululaisiin. Koulun sisustus ja piha henkivät rauhallisuutta ja lasten kanssa tehdyillä askarteluilla oli koristeltu niin piha kuin pääaulakin. Eräältä sivupihalta löytyi pieni kanala ja kasvimaa. Ihastuimme erityisesti koulun pihalla käytettyihin vanhoihin, maalattuihin autonrenkaisiin. Niistäpä saisi meillekin monipuolisuutta pihaleikkeihin!
Koulu oli jonkin matkan päässä keskustasta ja selvisi, että pienetkin päiväkotilaiset saapuvat sinne usein bussikuljetuksilla. Lapset osaavat kuulemma kotiin lähtiessäkin mennä itse oikeaan bussiin ja selviävät kotiin saakka. Busseissa oli kuljettajan lisäksi yksi aikuinen. Koulupäivät olivat kaikilla 9-17 ja meille suurena shokkina oli nähdä, kuinka yhdessä päiväkotiluokassa oli 25 lasta ja vain yksi aikuinen. Siinäpä mahtoi olla vilinää ja viskettä siirtymätilanteissa.
Koulussa käytettiin mielenkiintoista projektimenetelmää, jossa lapset saivat äänestää heille mieluisista projekteista. Tiettyä aihetta käsiteltiin sitten monelta eri kantilta puoli vuotta, tai koko kouluvuosi kerrallaan. Samaan aiheeseen liitettiin matemaattinen oppiminen, luonto, liikunta jne. Tässäkin koulussa oli panostettu erityisesti ulkotilojen viihtyvyyteen. Toki Espanjan sääolosuhteet ovat tässä melkoisen paljon sallivammat kuin meillä.
Keskiviikkona pidimme vielä projektikokouksen ja kävimme läpi viikon ohjelmaa. Tutustuimme myös toisiimme ja paikallisiin opettajiin paremmin.
Torstaina lähdimme jälleen aamusta takaisin koululle. Tälle päivälle opettajat olivat järjestäneet ulkoilmatyöpajoja, joita lapset kiersivät pienryhmissä aikuisen avustuksella. He työskentelivät työpajassa aina 30 minuuttia kerrallaan. Ulkona soi hiljainen musiikki kovaäänisistä. Aina kun musiikki vaihtui, lapset tiesivät, että nyt heidän pitää vaihtaa pistettä. Pisteitä oli erilaisia ja saimme vapaasti kierrellä niissä ja osallistua toimintaan. Oli esimerkiksi, työpaja missä tutustuttiin saveen ja sen työstämiseen, vesileikki, rauhallinen telttaleikkipaikka sekä ”kokkailu”työpaja jossa lapset saivat tehdä leikkiruokaa luonnonkukista ja muista aineksista.
Päivän päätteeksi Espanjalaiset tarjosivat meille illallisen kaupungin trendikkäässä Copenhagen-kasvisravintolassa. Pääsimme tutustumaan paremmin kollegoihimme ja vähän kuittailemaan Ruotsin Erasmus-tiimille illan lätkäpelistä.
Perjantaina kiersimme uudelleen työpajoja koulun pihalla. Vesisateen takia osa niistä oli jouduttu siirtämään katettuun tilaan. Espanjalaiset olivat kyllä panostaneet todella paljon työpajoihin ja osa ideoista oli niin yksinkertaisia, että ihan ihmeteltiin, miten ei ole meillä ikinä tullut vastaava mieleen. Esimerkiksi kuormalavoja oli käytetty mitä luovimpiin juttuihin. Iltapäivästä ajoimme läheiselle L´Albufeiran alueelle. Söimme paellaa ja kävelimme vesisateen lakattua lyhyellä veneajelulla. Tämän jälkeen saimme kyydin takaisin hotellille ja toivottelimme muille tiimeille hyvää kotimatkaa.
Erityisesti reissusta saatiin ideoita pihatoiminnan kehittämiseen näin kesäaikana. Muuten päällimmäisenä jäi mieleen hyvä ruoka, upea seura ja paikallisten vieraanvaraisuus. On aina mukavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja erilaisiin oppimisympäristöihin. Tälläinen reissaaminen tuo niin paljon perspektiiviä omaan työhön.
Myöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä palailimme sitten Münchenin kentän kautta kotiin Loviisaan. Olipahan silmiä avaava matka!
Hauskaa kesää kaikille lukijoille!
Terveisin,
Senni Laamanen
Varhaiskasvatuksen opettaja, Rauhalan päiväkoti, Loviisa
Keskiviikkoaamuna bussikuljetus haki meidät tutustumaan ensin La Comarcal- nimiseen kouluun. Koulussa olivat kaikki lapset 3-vuotiaasta yläkoululaisiin. Koulun sisustus ja piha henkivät rauhallisuutta ja lasten kanssa tehdyillä askarteluilla oli koristeltu niin piha kuin pääaulakin. Eräältä sivupihalta löytyi pieni kanala ja kasvimaa. Ihastuimme erityisesti koulun pihalla käytettyihin vanhoihin, maalattuihin autonrenkaisiin. Niistäpä saisi meillekin monipuolisuutta pihaleikkeihin!
La Comarcal koululta matka jatkui projektin varsinaiseen yhteistyökouluun, joka on nimeltään Les Carolines School. Tässä koulussa myöskin oli lapsia 1-vuotiaasta yläkouluikäisiin. Tietyllä tavalla pidimme ajatuksesta, että lapsen ympäristö pysyy koko päiväkoti- ja koulutaipaleen samana. Pihat oli aidattu niin, että päiväkotilaiset eivät päässeet vapaasti vaeltamaan isojen lasten jalkoihin. Koulun alueelta löytyi useita pienempiä pihoja, koripallokenttiä ja uima-allas, jossa lapset harjoittelivat uimaan 3-vuotiaasta ylöspäin. Koulu oli jonkin matkan päässä keskustasta ja selvisi, että pienetkin päiväkotilaiset saapuvat sinne usein bussikuljetuksilla. Lapset osaavat kuulemma kotiin lähtiessäkin mennä itse oikeaan bussiin ja selviävät kotiin saakka. Busseissa oli kuljettajan lisäksi yksi aikuinen. Koulupäivät olivat kaikilla 9-17 ja meille suurena shokkina oli nähdä, kuinka yhdessä päiväkotiluokassa oli 25 lasta ja vain yksi aikuinen. Siinäpä mahtoi olla vilinää ja viskettä siirtymätilanteissa.
Koulussa käytettiin mielenkiintoista projektimenetelmää, jossa lapset saivat äänestää heille mieluisista projekteista. Tiettyä aihetta käsiteltiin sitten monelta eri kantilta puoli vuotta, tai koko kouluvuosi kerrallaan. Samaan aiheeseen liitettiin matemaattinen oppiminen, luonto, liikunta jne. Tässäkin koulussa oli panostettu erityisesti ulkotilojen viihtyvyyteen. Toki Espanjan sääolosuhteet ovat tässä melkoisen paljon sallivammat kuin meillä.
Keskiviikkona pidimme vielä projektikokouksen ja kävimme läpi viikon ohjelmaa. Tutustuimme myös toisiimme ja paikallisiin opettajiin paremmin.
Torstaina lähdimme jälleen aamusta takaisin koululle. Tälle päivälle opettajat olivat järjestäneet ulkoilmatyöpajoja, joita lapset kiersivät pienryhmissä aikuisen avustuksella. He työskentelivät työpajassa aina 30 minuuttia kerrallaan. Ulkona soi hiljainen musiikki kovaäänisistä. Aina kun musiikki vaihtui, lapset tiesivät, että nyt heidän pitää vaihtaa pistettä. Pisteitä oli erilaisia ja saimme vapaasti kierrellä niissä ja osallistua toimintaan. Oli esimerkiksi, työpaja missä tutustuttiin saveen ja sen työstämiseen, vesileikki, rauhallinen telttaleikkipaikka sekä ”kokkailu”työpaja jossa lapset saivat tehdä leikkiruokaa luonnonkukista ja muista aineksista.
Perjantaina kiersimme uudelleen työpajoja koulun pihalla. Vesisateen takia osa niistä oli jouduttu siirtämään katettuun tilaan. Espanjalaiset olivat kyllä panostaneet todella paljon työpajoihin ja osa ideoista oli niin yksinkertaisia, että ihan ihmeteltiin, miten ei ole meillä ikinä tullut vastaava mieleen. Esimerkiksi kuormalavoja oli käytetty mitä luovimpiin juttuihin. Iltapäivästä ajoimme läheiselle L´Albufeiran alueelle. Söimme paellaa ja kävelimme vesisateen lakattua lyhyellä veneajelulla. Tämän jälkeen saimme kyydin takaisin hotellille ja toivottelimme muille tiimeille hyvää kotimatkaa.
Myöhään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä palailimme sitten Münchenin kentän kautta kotiin Loviisaan. Olipahan silmiä avaava matka!
Hauskaa kesää kaikille lukijoille!
Terveisin,
Senni Laamanen
Varhaiskasvatuksen opettaja, Rauhalan päiväkoti, Loviisa
Kommentit
Lähetä kommentti